Linkkejä

perjantai 29. syyskuuta 2017

Henkien kätkemä (2001)


Henkien kätkemä (Japani, 2001) on teos, johon latasin aimon ripauksen odotuksia katsottuani Totoron. Lähes joka ikinen nettisivu tai elokuvafani toteaa, että Henkien kätkemä on Hayao Miyazakin paras animaatioelokuva. DVD istui jonkin aikaa hyllyssä, ennen kuin se valikoitui illan angendaksi. Totoro oli sen verran raskas katsomiskokemus, että elokuvien väliin tuntui sopivalta jättää vähän aikaa.

Elokuvan tarinaa oli todella hankala ymmärtää sen kummallisuuden vuoksi. Chihiro-niminen tyttö muuttaa vanhempiensa kanssa uuteen kotiin, mutta juuri ennen perillepääsyä he pysähtyvät kummallisen luolan eteen. Luolan läpi kuljettuaan ulkoa löytyy autio kaupunki. Käy ilmi, että se on henkien asuttama paikka. Chihiron vanhemmat muuttuvat sioiksi ja kaupunki täyttyy hengistä. Chihiron täytyy mennä töihin henkien kylpylään pelastaakseen itsensä. Kylpylässä on kova hierarkia ja siellä tapahtuu kaikkea absurdia. Lopulta Chihiro pelastaa vanhempansa. Jotain sinne päin.

Animaatio on jälleen kerran kaunista katsottavaa. Suorastaan fantastista. Voin taas kuvitella tarkasti harkitun kuvakäsikirjoituksen, jonka pohjalta kaikki muu animaatio on tehty. Tietyllä tavalla animaatiotyötä on epäreilua verrata ”oikean maailman” elokuviin, sillä teokset eroavat toisistaan niin paljon. Tätä teosta kunnianhimoisempia animaatioita saa kyllä hakea. Miyazakilla on selvä visio siitä mitä haluaa teokseensa sisällyttää. Lopputulos on tunnelmaltaan jotain ainutlaatuista.


Henkien kätkemän tematiikka ja symbolismi meni itseltäni kyllä heittäen ohi. Minun täytyi jälkikäteen mennä tutkimaan internetin näkemyksiä ja tulkintoja. Yhden näkemyksen mukaan tarina on rinnastettavissa prostituutioon. No jaa… Miksei? Seuraavaksi mietitään lasten periksiantamattomuutta tiukoissa tilanteissa. Kuulostaa järkevältä. Yksi korostaa satumaailmaa osana kerronnallisuutta. Onhan tätä animaatioissa nähty. Itseäni hämmensivät jatkuvasti kaikki eläimet.

Totoroon verrattuna Henkien kätkemä oli tempoltaan paljon nopeampi, vaikka olikin pidempi kestoltaan. Toimintaa ja nopeita tilanteita on ehkä liikaakin. Luultavasti tämän takia huomasin olevani uupunut muutaman kohtausjatkumon jälkeen. Nautin itse enemmän rauhallisemmasta Totorosta, jonka yksinkertaistetumpi sisältö puhutteli myös enemmän. Henkien kätkemä oli kuin toimintaelokuva. Jos kulttuurishokki oli jo Totorossa suuri, niin tässä elokuvassa se oli vielä suurempi.

Kun elokuva päättyi, kysyin ääneen: ”Mitä ihmettä juuri katsoin?” Henkien kätkemä on yksi niistä elokuvista, joka esittää paljon kysymyksiä kuitenkaan vastaamatta niihin. Näistä kahdesta katsomastani Miyazakin elokuvista olen ymmärtänyt varmasti ainakin sen, että muuttaminen on vaarallista.

★★☆☆

Traileri ja linkkejä:






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti