The Outsiders (1983) - Elokuva-arvostelu
Muutama
viikko sitten kirjoitin elokuvasta nimeltä Taistelukala. Tuolloin en vielä
tiennyt, että teoksella oli sisarelokuva, The Outsiders – kolmen jengi, jonka
teema on miltei täsmälleen sama: nuorisojengit. Tämäkin teos perustuu S.E.
Hintonin samannimiseen romaaniin ja elokuvan on ohjannut edellisen elokuvan
tapaan Francis Ford Coppola. Katsoin elokuvan siis melko pian Taistelukalan
jälkeen, jotta voisin vertailla elokuvia keskenään. Näin elokuvan katsomisen
jälkeen pidin tätä teosta ehkä hiukan parempana kuin Taistelukalaa.
Elokuva
sijoittuu käsittääkseni 60-luvun Amerikkaan. Tarina kertoo kahdesta jengistä ja
niiden välisistä kahnauksista. ”Rasvaletit” tulevat köyhistä oloista,
huonommista perheistä ja heille tyypillisin tunnusmerkki on likaisen
rasvoittunut pitkä tukka. ”Snobit” taas tulevat rikkaammista perheistä sekä
paremmista oloista. Kaksi rasvaletteihin kuuluvaa nuorta, Ponyboy ja Johnny
joutuvat yöllä pahaan konfliktiin snobien kanssa. Kun snobit melkein hukuttavat
Ponyboyn suihkulähteeseen, Johnny puolustaa häntä puukottamalla yhtä snobien
jäsenistä kuolettavasti. Tästä syystä kaverusten täytyy paeta maaseudulle
odottamaan tapahtuman aloittaman myrskyn laantumista. Mukaan mahtuu myös
lopussa jengien välillä käytävä lopullinen tappelu selvittämään asiat.
Elokuva
perustuu S.E. Hintonin romaaniin Me kolme ja jengi. Suurin yllätykseni ei ollut
se, että Hinton on kirjoittanut romaaninsa 15 vuoden ikäisenä, vaan se, että
Hinton on nainen. Tämä antoi täysin erilaisen perspektiivin katsoa molempia
Coppolan ohjaamia jengielokuvia. Luultavasti Hinton on vahvasti elänyt jengien
keskellä, kenties samanlaisena tyttönä kuin Cherry, ja käsitellyt
kirjoittamisen kautta omia kokemuksiaan. En missään tapauksessa syyllistä
Hintonia hieman sekavista kohtauksista joita elokuvassa esiintyy, mutta heitän
kuitenkin ajatuksen siitä, että hän ei välttämättä ole ollut oikeasti mukana
oikeissa konflikteissa ja tilanteissa joita jengeissä tapahtui. Tämä selittäisi
sitä miksi muutama kohtaus ”rasvalettien” välillä on hieman omituisen
tuntuinen.
Matt Dillon
on mukana tässäkin elokuvassa, mutta pienemmässä roolissa. Rusty-James on nyt
Dallas, aivan erilainen hahmo joka kokee traagisen lopun. Taistelukalasta
poiketen elokuvassa on suurempi näyttelijäkaarti, joka tekee hommansa kyllä
onnistuneesti. Mukaan on mahtunut mm. nuori Tom Cruise, Emilio Estevez, Rob
Lowe sekä Patrick Swayze. Traagisinta hahmoa Johnnya näyttelee Ralph Macchio.
Hän on elokuvassa iältään 16 vuotta, mutta äänenmurros on jäänyt vielä
tulematta. Parhaan näyttelijäsuorituksen tekee C. Thomas Howell nuorena
Ponyboyna. Kun ajattelin, ettei Rusty-Jamesia ärsyttävämpää nimeä enää voi
keksiä, niin onnistuihan tuo. Näyttely on silti hyvää. Mukana oli myös Sherry,
jota kutsutaan nimensä takia Cherryksi. Jo aikaisemmin haukkumani Diane Lane
teki hänkin ihan onnistuneen näyttelijäsuorituksen.
Kirjoitin
myös Taistelukalassa siitä, että Coppola teki kevyemmän elokuvan suurien
70-luvun produktioidensa jälkeen. Eipä mennyt tämäkään oikein, sillä uskoakseni
sekä Taistelukala ja The Outsiders kuvattiin ja tehtiin samaan aikaan. Elokuvat
olisi hyvä katsoa melkein samaan aikaan parhaimman ymmärryksen ja kokemuksen
saavuttamiseksi. Molemmat jengielokuvat sisälsivät vahvasti samoja aiheita sekä
teemoja. Selvin on tietenkin nuorena johonkin ryhmään kuuluminen ja itsensä
etsiminen sitä kautta. Muita tärkeitä aiheita ovat mm. vastakkaisen sukupuolen
turhautuminen jengeistä sekä nuorten jumiutuminen tukalaan tilanteeseen jengien
välille.
The
Outsiders oli perinteisempi myös elokuvana. Coppolan oman isän musiikki sopi
ajankuvaan hyvin. Vaikka elokuvan keskellä oleva kohtaus palavasta kirkosta
tuntuu hieman irtonaiselta ja väkinäiseltä, elokuvan muu sisältö on
mielenkiintoista ja hyvin kerrottua kokonaisuutta nuorten elämästä jengeissä.
Johnnyn hahmo on traagisin näkemäni pitkään aikaan. Vaikka tappelevista ja
huonoista käyttäytyvistä nuorista saisikin kovin karun kuvan, löytyy jokaiselta
se syvempi ja avoimempi puoli. Taistelukalaan verrattuna tämä elokuva kertoi
mielestäni henkilövetoisemman tarinan ja mielenkiintoisemman kuvauksen itse
jengeistä.
The
Outsidersin sanoma on nuorelle kohdeyleisölle selvä: nuoruus on kultaista
aikaa. Kuolema, vankila tai väkivalta ei kuulu nuorten miesten elämään. Elämä
tulisi viettää omalle itselleen mielekkäällä tavalla.
★★★★☆
Traileri ja
linkkejä:
Tämän
elokuvan alkuperäinen traileri on kyllä järkyttävä. Elokuva itsessään on hyvä,
mutta miten ne ovat onnistuneet tekemään noin hirveän trailerin?
Henkilöhahmot syventyivät elokuvan edetessä niin, että katsomiskokemuksesta tuli minulle merkityksellinen. Poikien ja nuorten miesten ajatuksenjuoksu ja vuorovaikutus on kuvattu seesteisissä hetkissä syvällisemmäksi kuin se tuossa iässä ja elämänvaiheessa on. Vaikka realismi noissa kohtauksissa saa korvilleen, elokuvan imu ei siitä juuri kärsi.
VastaaPoistaHieno juurettomuuden ja levottoman nuoruuden kuvaus.