maanantai 13. maaliskuuta 2017

Marnie – vaarallisella tiellä (1964)


Seuraava katsomani Alfred Hitchcockin elokuva oli nimeltään Marnie (1964). En osannut elokuvan nimen perusteella odottaa elokuvalta oikein mitään. Olen aiemmin kirjoittanut ajatuksiani Hitchcockin tavasta käsitellä murhia niin monella eri tavalla. Marniessa ei ole aivan kyse murhasta, mutta näkökulma on jälleen erilainen. Nyt aiheena ovat mielenterveysongelmat ja niitä aiheuttaneet traumat.

Tarinassa Marnie on keski-ikäinen sihteerityötä tekevä nainen. Hän on jollain lailla traumatisoitunut ja pelkää tästä syystä miehiä sekä erityisesti punaista väriä. Marnie väärinkäyttää asemaansa työpaikoillaan ja varastaa niistä rahaa ennen katoamistaan. Mark Rutlandin yhtiössä hän jää kuitenkin kiinni. Mr. Rutland rakastuu Marnieen ja pakottaa tämän avioon kanssaan. Muuten hän kertoo poliisille. Rutlandin aikeet ovat kuitenkin ystävälliset. Hän haluaa auttaa Marnieta pääsemään yli peloistaan ja asioiden selvittely alkaa.

Marnieta näyttelee Tippi Hedren. Hedren on Hitchcockin vakionäyttelijöitä. Hitchcock oli todella pakkomielteinen Hedreniä kohtaan ja heidän välinsä tulehtuivat lopullisesti kuvausten aikana. En usko tällä olleen kuitenkaan vaikutusta Hedrenin näyttelemisessä. Hän onnistuu hyvin tuomaan esille hahmonsa tuskaa, epävarmuutta ja ahdistusta. Hedrenin vastaparina on Sean Connery. Nuori ja charmikas Connery on erinomainen näyttelijä ja hän hoitaa hommansa hyvin. Itselläni ei oikeastaan ole mitään valittamista näyttelemisessä.


Marnie on psykodraama. Elokuvan teemana toimivat mielenterveysongelmat ja niitä aiheuttaneet traumat. Marnien lapsuudessa kokema ikävä tapahtuma toimii elokuvan huippukohtana. Se paljastaa kaiken olennaisen Marnien peloista. On kyllä sanottava, että tämän teoksen kohdalla aihe on vanhentunut ja pahasti. 60-luvulla mielenterveysongelmien käsitteleminen elokuvassa on varmasti ollut rohkeaa. Nykyään on tultu jo kauas 60-luvun ahdasmielisyydestä. Sekä psykologia että lääketiede on kehittynyt aivan erilaiseksi. Marnie ei hätkähdytä enää.

Elokuvasta voisi sanoa yleisesti että se ei aivan tunnu Alfred Hitchcockin ohjaamalta. Hitchcockmainen leikittely puuttuu ja kameratyöskentely tuntuu typistetyn yksinkertaiselta. Teos on aivan liian pitkä eikä mitään meinaa tapahtua. Oikeastaan toivoin vain elokuvan loppuvan puolenvälin yli. Ohjaajan tämänkertainen cameorooli oli myös jotenkin onneton. Bernard Herrmanin musiikki on yleisesti ottaen hienoa, mutta nyt jatkuvasti sama toistuva teemamusiikki meinaa vain rasittaa.

Marnie – vaarallisella tiellä on keskinkertainen Hitchcock. Aiheeltaan elokuva on tietenkin mielenkiintoinen, mutta silti vanhentunut. Tulipahan nyt nähtyä tämäkin elokuva ohjaajalta, jonka teokset on pakko nähdä.

★★★☆☆

Traileri ja linkkejä:




1 kommentti:

  1. Oman aikansa tienavaaja lajityypille. Siinä ehkä tämän elokuvan suurin ansio.

    VastaaPoista