Kingdom of Heaven (2005) - Elokuva-arvostelu
Olen usein miettinyt, että mikä olisi sellainen hyvä eeppinen
elokuva, joka kertoo ristiretkistä. Kingdom of Heaven on tähän lajityyppiin
kuuluva jokseenkin nopeatempoinen teos, joka kertoo 1100 -luvun Jerusalemista
ja siihen liittyvistä taisteluista. Leffa edustaa nykyajan spektaakkeleita,
sillä teos on tehty vuonna 2005. Lähdin katsomaan elokuvaa ihan hyvillä mielin,
sillä isäni on kehunut sitä jonkin verran.
Elokuvan juoni on melko yksinkertainen. Pienessä
ranskalaiskylässä Ibelin -nimisen sepän perhe on kuollut. Ibeliniä tapaamaan
saapuu ristiretkiläisjoukkio, jota johtaa Paroni Godfrey, Ibelinin isä.
Ibeliniä pyydetään mukaan Jerusalemiin, sillä siellä hän voi parantaa vaimonsa
synnit. Aluksi mies suhtautuu epäluuloisesti, mutta viimein lähtee miesten
mukaan. Matkalla joukkion kimppuun hyökätään ja Godfrey haavoittuu
kuolettavasti. Ennen kuolemaansa Godfrey antaa Ibelinille arvonimensä ja
luovuttaa kaiken omaisuutensa sekä käskee matkustamaan Jerusalemin alueille maillensa
puolustamaan kansaa.
Elokuva kunnioittaa saraseeneja ja heidän kulttuuriaan. Kun
Ibelin haaksirikkoutuu lähelle Jerusalemia, kaksi saraseenia väittää tämän hevosen
kuuluvan heille. Ibelin taistelee hevosen puolesta samalla tappaen
saraseeni-isännän. Hän jättää palvelijan henkiin ja pyytää neuvoa Jerusalemiin.
Siellä hän vapauttaa palvelijan ja antaa jopa hevosenkin tälle. Palvelija
vastaa Ibelinille, että tämä kerää teostaan kuuluisuutta ja kunniaa
saraseeniväestöltä. Käykin ilmi, että palvelija oli oikea isäntä. Tämä teko
pelastaa lopulta Ibelinin hengen, kun miehet tapaavat Ibelinin häviämässä
taistelussa. Saraseenit esitetään muutenkin älykkäinä, viisaina ja järkevinä
ihmisinä.
Jerusalem on kaupunki, joka on pyhä sekä kristityille että
muslimeille. 1100-luvulla kaupunki elää rauhassa ristiretkeläisten ja
saraseenien välillä. Kristityt periaatteessa hallitsevat kaupunkia nuoren,
mutta sairauden väsyttämän kuninkaansa kautta. Saraseeneja hallitsee itse
Saladin. Kuka tahansa historiaa lukenut tietää Saladinin maineen loistavana
päällikkönä ja kunniakkaana miehenä. Ranskalaissotafanaatikot Reynard ja Guy de
Lusignan aiheuttavat lopulta sodan sooloilullaan ja nuori kuningas kuolee.
Reynardista tulee kuningas ja hän päättää lähteä sotaan Saladinia vastaan,
mutta häviää surkeasti. Ibelinille jää tehtäväksi puolustaa Jerusalemia -
taivasten valtakuntaa.
Ibeliniä näyttelee Orlando Boom ja tämän isää Liam Neeson.
Nämä ovat elokuvan kovimmat nimet. Molemmat suoriutuvat rooleistaan kiitettävän
hyvin. Orlando Bloom oli ihan sopiva pääosanäyttelijä, vaikka mies vaikuttaakin
paikoittain tylsistyneeltä. Saraseenien ja Saladinin rooliin on taas hankittu autenttisempia
näyttelijöitä, luultavasti arabeja, mikä oli onnistunut asia sekin. Jerusalemin
spitaalinen kuningas jää mielenkiintoisen mysteeriseksi henkilöksi naamionsa
taakse. Guy de Lusignanin näyttely oli ihan pelleilyä. Reynardin vakavampaa. Hahmoista
vain kuningatar Sibylla jää harmillisesti liian sivuun tapahtumista.
![]() |
Saladin ja saraseenijoukot. |
Elokuvan on ohjannut Ridley Scott, eli kova nimi on hänkin.
Elokuvalla on kestoa yli kaksi ja puoli tuntia, mutta silti minulle jäi
sellainen fiilis, että kaikki eteni liian nopeasti. Elokuvan aihekin on
semmoinen, että siitä saisi oikein vanhanaikaisen yli kolmetuntisen eeppisen spektaakkelin
mitä 50-60 -luvuilla tehtiin. Moni kohtaus olisi toiminut paremmin, jos niiden
olisi annettu kehittyä rauhassa. Samalla lailla muutamien hahmojen kehityskaari
jäi vajaaksi. Luin netistä, että leffasta olisi myös 194 -minuuttinen ohjaajan
versio. Ehkä katson sen seuraavaksi kun tämän teoksen katsastan joskus uudelleen.
Leffan parhaimmaksi ansioksi
voitaisiin lukea hyvin toteutetut ja suuren luokan taistelukohtaukset. Etenkin
lopussa Jerusalemin piiritys on jännittävää katseltavaa, kun saraseenit
yrittävät päivä toisensa jälkeen vallata kaupunkia. Orlando Bloom osaa
heiluttaa miekkaa ja komentaa kaupunkilaisia. Lopulta sovitaan ehdoista ja
piiritys loppuu. Toinen leffan ansioista on hyvä dialogi, joka viittaa usein
siihen mitä aikaisemmin on sanottu tai tapahtunut. Ainut miinus on taas kerran
jonnekin jäävä musiikki. Mikä siinä musiikissa on niin vaikeaa? Katsoin netistä
elokuvan arvioita ja kovasti tätä on haukuttu. Minusta leffa oli ihan hyvä
kertomus ristiretkeläisistä.
Kingdom of Heaven käsittelee
aihetta, joka on vielä tänä päivänäkin ajankohtainen. Israel on edelleen
tulenarka paikka, jossa kaksi kansaa pyrkii elämään uskontonsa synnyinalueilla.
Kun Ibelin kysyy Saladinilta minkä arvoinen Jerusalem on, niin Saladin vastaa: "Ei
minkään. Ja kaiken."
★★★☆☆
Traileri ja linkkejä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti