tiistai 30. elokuuta 2016

Kingdom of Heaven (2005)

Kingdom of Heaven (2005) - Elokuva-arvostelu



Olen usein miettinyt, että mikä olisi sellainen hyvä eeppinen elokuva, joka kertoo ristiretkistä. Kingdom of Heaven on tähän lajityyppiin kuuluva jokseenkin nopeatempoinen teos, joka kertoo 1100 -luvun Jerusalemista ja siihen liittyvistä taisteluista. Leffa edustaa nykyajan spektaakkeleita, sillä teos on tehty vuonna 2005. Lähdin katsomaan elokuvaa ihan hyvillä mielin, sillä isäni on kehunut sitä jonkin verran.

Elokuvan juoni on melko yksinkertainen. Pienessä ranskalaiskylässä Ibelin -nimisen sepän perhe on kuollut. Ibeliniä tapaamaan saapuu ristiretkiläisjoukkio, jota johtaa Paroni Godfrey, Ibelinin isä. Ibeliniä pyydetään mukaan Jerusalemiin, sillä siellä hän voi parantaa vaimonsa synnit. Aluksi mies suhtautuu epäluuloisesti, mutta viimein lähtee miesten mukaan. Matkalla joukkion kimppuun hyökätään ja Godfrey haavoittuu kuolettavasti. Ennen kuolemaansa Godfrey antaa Ibelinille arvonimensä ja luovuttaa kaiken omaisuutensa sekä käskee matkustamaan Jerusalemin alueille maillensa puolustamaan kansaa.

Elokuva kunnioittaa saraseeneja ja heidän kulttuuriaan. Kun Ibelin haaksirikkoutuu lähelle Jerusalemia, kaksi saraseenia väittää tämän hevosen kuuluvan heille. Ibelin taistelee hevosen puolesta samalla tappaen saraseeni-isännän. Hän jättää palvelijan henkiin ja pyytää neuvoa Jerusalemiin. Siellä hän vapauttaa palvelijan ja antaa jopa hevosenkin tälle. Palvelija vastaa Ibelinille, että tämä kerää teostaan kuuluisuutta ja kunniaa saraseeniväestöltä. Käykin ilmi, että palvelija oli oikea isäntä. Tämä teko pelastaa lopulta Ibelinin hengen, kun miehet tapaavat Ibelinin häviämässä taistelussa. Saraseenit esitetään muutenkin älykkäinä, viisaina ja järkevinä ihmisinä.


Jerusalem on kaupunki, joka on pyhä sekä kristityille että muslimeille. 1100-luvulla kaupunki elää rauhassa ristiretkeläisten ja saraseenien välillä. Kristityt periaatteessa hallitsevat kaupunkia nuoren, mutta sairauden väsyttämän kuninkaansa kautta. Saraseeneja hallitsee itse Saladin. Kuka tahansa historiaa lukenut tietää Saladinin maineen loistavana päällikkönä ja kunniakkaana miehenä. Ranskalaissotafanaatikot Reynard ja Guy de Lusignan aiheuttavat lopulta sodan sooloilullaan ja nuori kuningas kuolee. Reynardista tulee kuningas ja hän päättää lähteä sotaan Saladinia vastaan, mutta häviää surkeasti. Ibelinille jää tehtäväksi puolustaa Jerusalemia - taivasten valtakuntaa.

Ibeliniä näyttelee Orlando Boom ja tämän isää Liam Neeson. Nämä ovat elokuvan kovimmat nimet. Molemmat suoriutuvat rooleistaan kiitettävän hyvin. Orlando Bloom oli ihan sopiva pääosanäyttelijä, vaikka mies vaikuttaakin paikoittain tylsistyneeltä. Saraseenien ja Saladinin rooliin on taas hankittu autenttisempia näyttelijöitä, luultavasti arabeja, mikä oli onnistunut asia sekin. Jerusalemin spitaalinen kuningas jää mielenkiintoisen mysteeriseksi henkilöksi naamionsa taakse. Guy de Lusignanin näyttely oli ihan pelleilyä. Reynardin vakavampaa. Hahmoista vain kuningatar Sibylla jää harmillisesti liian sivuun tapahtumista.

Saladin ja saraseenijoukot.
Elokuvan on ohjannut Ridley Scott, eli kova nimi on hänkin. Elokuvalla on kestoa yli kaksi ja puoli tuntia, mutta silti minulle jäi sellainen fiilis, että kaikki eteni liian nopeasti. Elokuvan aihekin on semmoinen, että siitä saisi oikein vanhanaikaisen yli kolmetuntisen eeppisen spektaakkelin mitä 50-60 -luvuilla tehtiin. Moni kohtaus olisi toiminut paremmin, jos niiden olisi annettu kehittyä rauhassa. Samalla lailla muutamien hahmojen kehityskaari jäi vajaaksi. Luin netistä, että leffasta olisi myös 194 -minuuttinen ohjaajan versio. Ehkä katson sen seuraavaksi kun tämän teoksen katsastan joskus uudelleen.

Leffan parhaimmaksi ansioksi voitaisiin lukea hyvin toteutetut ja suuren luokan taistelukohtaukset. Etenkin lopussa Jerusalemin piiritys on jännittävää katseltavaa, kun saraseenit yrittävät päivä toisensa jälkeen vallata kaupunkia. Orlando Bloom osaa heiluttaa miekkaa ja komentaa kaupunkilaisia. Lopulta sovitaan ehdoista ja piiritys loppuu. Toinen leffan ansioista on hyvä dialogi, joka viittaa usein siihen mitä aikaisemmin on sanottu tai tapahtunut. Ainut miinus on taas kerran jonnekin jäävä musiikki. Mikä siinä musiikissa on niin vaikeaa? Katsoin netistä elokuvan arvioita ja kovasti tätä on haukuttu. Minusta leffa oli ihan hyvä kertomus ristiretkeläisistä.

Kingdom of Heaven käsittelee aihetta, joka on vielä tänä päivänäkin ajankohtainen. Israel on edelleen tulenarka paikka, jossa kaksi kansaa pyrkii elämään uskontonsa synnyinalueilla. Kun Ibelin kysyy Saladinilta minkä arvoinen Jerusalem on, niin Saladin vastaa: "Ei minkään. Ja kaiken."

★★

Traileri ja linkkejä:





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti