maanantai 23. tammikuuta 2017

McCabe & mrs. Miller (1971)


Oli lähellä, että tämä elokuva olisi mennyt ohitseni ja jäänyt katsomatta. Vuonna 2013 lehdissä ylistettiin länkkäriä nimeltä McCabe ja mrs. Miller (1971). Reaktioni oli luonnollisesti laittaa ohjelma tallennukseen digiboksille. Yöllä oli myrsky, josta seurasi sähkökatko. Tallennus meni pilalle, mutta onneksi elokuva näytettiin Yle Teemalla uusintana. Kun lopulta sain katsoa sen, ensireaktioni elokuvasta oli hieman laimea. Seuraavana aamuna kun heräsin, niin jysähti. Jumaliste mikä teos! Elokuvan dvd-version metsästämisessä meni tovi. Sen harvinaisuuden takia sitä sai etsiä monesta divarista ennen kuin Helsingistä löytyi.

Elokuvan tarina on mielenkiintoinen tapaus. Pohjois-Amerikan lumiseen pieneen kylään saapuu muukalainen. McCabeksi paljastuva mies menestyy kylässä ja perustaa alueelle bordellin. Kun kylään saapuu lisää porukkaa, mrs. Milleriksi esittäytyvä nainen ryhtyy McCaben yhteistyökumppaniksi. Miller on ammattiprostituoitu ja osaa pyörittää kissataloa. Bordelli menestyy entisestään ja McCabesta tulee rikkaampi. Kaivosyhtiö haluaa ostaa McCaben yrityksen ja kaiken muunkin alueen sinkin takia. Kun McCabe kieltäytyy, hänen päänsä menoksi lähetetään 3 tappajaa. Ei siis ihan normaali lännentarina.

McCabe ja mrs. Miller on (karkeasti) tyylilajiltaan western. Nyt kuitenkin käsitettä täytyy tarkentaa. Elokuva on antiwestern, joka rikkoo rajoja ja esittää asioita niin kuin niitä ei westerneissä yleensä esitettäisi. Monet asiat kuvataan eri lailla kuin westerneissä on totuttu näkemään. Sijainti on kaukana aavikoista tai perinteisistä kaupungeista. Lopussa nähtävä tulitaistelu on kaukana niistä kuvauksista, joissa sankari on kunniallinen. McCabe piileksii rakennuksissa kuin mikäkin pelkuri. Hän tukee aseensa tuolia vasten, koska ajan aseet olivat oikeasti epätarkkoja. On kummallista sanoa, mutta ehkä antiwestern on lähempänä ihan oikeaa westerniä.


McCabessa ja mrs. Millerissä on tärkeää ymmärtää henkilöhahmot. Warren Beatty saattaa olla tuntemattomampi näyttelijä nykykatsojille, mutta sen ei tulisi antaa vaikuttaa katsojakokemukseen. Beatty tekee hienon roolisuorituksen McCabena, hieman yksinkertaisena ja ahneena miehenä. Julie Christie on mrs. Miller. Hän on yhtä lailla puolet koko parista. Heidän suhteensa on elokuvan nimen mukaisesti McCabe & mrs. Miller: yhteistyökumppaneita. Bresbyterian kaupunki on täynnä nuhjuisia miehiä omassa yhteisössään. Liki kaikki näyttelijät ovat tuntemattomia, kenties jopa amatöörejä, tappajia myöten.

Elokuvan on ohjannut amerikkalainen Robert Altman. Ohjaajan teoksista en ole nähnyt tähän mennessä muita kuin tämän, mutta mies oli arvostettu elokuvantekijänä. Altmanin ohjaustyyli on sen verran poikkeavaa, että hän on saanut nimestään jopa adjektiivin: altmanilainen. Adjektiivi kuvaa miehen omaa tyyliä käsitellä aiheita yhteiskuntakriittisesti, elävästi ja pyrkien totuuteen. Näitä kaikkia löytyy McCabesta ja mrs. Milleristä. Ehkäpä paras esimerkki on suuren kaivosyhtiön laajeneminen siinä mittakaavassa, että se nielee kaiken osaksi itseään.

Vanha länsi alkaa pikkuhiljaa väistyä ja modernisaation tuoma teollistuminen ja teknologian kehittyminen kasvavat. Yksityisomistuksesta on siirrytty yhtiöiden monopoliin. Kaivosyhtiö on häikäilemätön koneisto joka ei keinoja kaihda, kun Mccabe ei pääse sopimukseen heidän kanssaan. Elokuva vilisee mielenkiintoisia teknologisia vempeleitä aina imurista jonkinlaiseen auton prototyyppiä muistuttavaan höyrykoneeseen.


Ehkäpä ohjaajan kaikkein paras päätös oli käyttää Leonard Cohenin kauniita kappaleita elokuvan soundtrackina. Nyt jo edesmenneen Cohenin musiikki sopii elokuvan tunnelmaan ja miljööseen kuin nakutettu. Mukana ovat melankolinen laulu muukalaisesta, pokerista sekä ”talvisesta leidistä.” Toinen tärkeä elokuvan elementti on upea maisema- ja luontokuvien käyttö. Edesmenneen Vilmos Zsigmondin kuvaus on paikoittain hätkähdyttävää katsottavaa.

Lopetus on hyvin pessimistinen. McCabe päätyy lumeen ja mrs. Miller ooppiumiluolaan. McCabe & mrs. Miller on yksi kaikkien aikojen parhaimpia lännenelokuvia ja sen suurinta antia ovat ihmiskuvaukset ja maailmankuva omasta ajastaan.

”All you've cost me so far is money and pain... Pain, pain, pain...”

★★★★

Traileri ja linkkejä:




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti