The Flowers of War: Taistelu vapaudesta (2011)

The Flowers of War: Taistelu vapaudesta (2011) on yksi niitä hyviä elokuvia jotka saattavat mennä helposti ohi tv-tarjonnassa. Elokuva on kiinalais-amerikkalainen yhteistyö. Tämän teoksen kohdalla asia tarkoitti sitä, että elokuva on muuten aasialaisten tekemä, mutta pääosassa on amerikkalainen. Hyvä yhdistelmä, sanoisin. Olen nähnyt aasialaisia elokuvia vähän, eli katsoin tätäkin elokuvaa suurella mielenkiinnolla.

Tarina sijoittuu Nanjingin verilöylyyn. Amerikkalainen hautausurakoitsija John Miller jää jumiin kirkkoon koulutyttöryhmän ja prostituoitujen kanssa. Aluksi hänellä ei ole mitään halua auttaa ihmisiä, mutta ulkona vallitsevan sekasorron takia kaikkien kirkossa olevien täytyy auttaa toisiaan selvitäkseen. Kun ihmiskohtalot kiertyvät yhä tiukemmin toisiinsa, aloittaa Miller pelastussuunnitelmansa: kuorma-auton korjaamisen salakuljetusta varten. Tilanne menee täpärälle japanilaisten sotilaiden takia.

Elokuva on hyvin näytelty, vaikka sivuhenkilöt jäävätkin hieman varjoon. Prostituoituja on ainakin 12 ja koulutyttöjä yli 12. On aivan luonnollista, että joukoista erottuvat vain yksittäiset ihmiset, ja että joukoista on helpompi kertoa omina ryhminään. Elokuvassa on myös muita hyviä hahmoja, jotka eivät saa kunnollista kaarta. Georgen hahmo ja kiinalaissotilaat olivat erittäin mielenkiintoisia hukattuja mahdollisuuksia. Japanilaisista Hasegawa saa jo Schindlerin listassa ja Pianistissa nähdyn käsittelyn musiikkia osaavana sivistyneenä miehenä, joka on jumissa sodassa.

Christian Bale on elokuvan valopilkku. Hänen näyttelemänsä hautausurakoitsijan hahmo on aluksi iljettävä juoppo, josta kehittyy pikku hiljaa elokuvan sankari. Balen näyttelemä John Miller ei ole kliseisesti heti alussa hyvä. Vaikka vaihtuminen juoposta hyvikseksi ei suju täysin luontevasti, niin hahmon kehityskaarta on palkitsevampaa seurata kuin tilanteessa, jossa mies olisi sankari heti alussa. Vaikka moni muu hahmo jääkin ohuemmaksi, tekee Bale hienon suorituksen. Siinä vaiheessa kun hän ajaa partansa, mies muuttuu aivan toiseksi.

Sodankuvaus on onneksi kaunistelematonta. Nanjingin verilöyly oli sen verran kova rikos ihmisyyttä vastaan, että raa'an väkivallan näyttäminen on oikeutettua. Vaikka paikoittain leikitelläänkin ajatuksella kiinalaissotilaiden taidoista, niin vain yksi kohtaus menee liiallisuuksiin. Yksi kiinalaissotilas tuhoaa japanilaisen joukko-osaston räjäyttäen kokonaisen rakennuksen mukanaan. Tietenkään ei pidä myös unohtaa useiden sotaelokuvien puuttuvaa elementtiä seksuaalisesta turhautumisesta. Japanilaiset sotilaat ovat armottomia naisia kohtaan.

Ohjaus on hienoa. Yimou Zhang tekee hienoa työtä erityisesti värien käytössä. Tästä hyvä esimerkki ovat toistuvat kohtaukset kirkon kauniiden lasimaalausten luona. Kirkko on tapahtumapaikkana tietenkin osittain puuduttava, mutta kerronta pitää silti katsojaa aloillaan. Paras yksittäinen kohtaus on takaa-ajo bordellin raunioissa. Kaikki se sekasorto, pakeneminen, toisen naisen kuolema ja kiinniotto on saavutettu taidokkaasti yhdellä pitkällä otoksella!

The Flowers of War: Taistelu vapaudesta yllätti positiivisesti. Kiinalainen elokuva on pikku hiljaa muutenkin tekemässä murrosta. Kaikki on edelleen ihan varmasti tarkasti sensuroitua, mutta maan sotahistoriasta kertovat teokset ovat saaneet vapauksia. Nanjingin verilöyly vuodelta 2009 on hyvä esimerkki tästä. Näitä lisää!

★★★☆☆

Traileri ja linkkejä:

http://www.imdb.com/title/tt1410063/

https://www.rottentomatoes.com/m/the_flowers_of_war/