lauantai 11. helmikuuta 2017

Sympathy for Mr. Vengeance (2002)


Kiinnostuin ohjaaja Chan-wook Parkista Oldboyn (2003) kautta. Oldboy on osa niin kutsuttua ohjaajan kostotrilogiaa. Sympathy For Mr. Venegance taas on kostortilogian aloittaja sekä elokuvan taidonnäyte ennen Oldboyta. Sanoisin jopa elokuvan dvd-version harvinaisuuden takia, että teokseen on hankalampaa päästä käsiksi. Kyseessä on hieno korealainen elokuva.

Kuten kerrottu, tarinan teemana on kostaminen. Kuuromykkä Ryu tekee paljon töitä huolehtiakseen sairasta siskoaan. Sisko tarvitsee munuaisen ja Ryu menee epätoivoisena elinkauppiaiden luo. Jouduttuaan huijauksen kohteeksi hän tekee vielä epätoivoisemman teon: kidnappaa pomonsa tyttären lunnasrahoja vastaan. Kun sisko kuulee rikoksesta, hän tekee itsemurhan. Siskoa haudatessaan kidnapattu tyttö hukkuu vahingossa. Murtunut isä lähtee kostoretkelle ja syntyy kaiken imaiseva koston kierre.

Elokuva on hienosti näytelty. Vihreähiuksinen Ryu on kuuromykkä ja kertoo ajatuksensa mykkäelokuvien tapaan tekstinä mustalla taustalla. Osa asioista kerrotaan viittomakielellä sekä enemmän tunteiden kautta. Ha-kyun Shin tekee hienon näyttelijätyön. Tyttären isää näyttelee hillitysti Kang-ho Song. Isän hahmo pääsee enemmän lopussa esille. Katsojan eteen heitetään eettisiä kysymyksiä. Molempien hahmojen tekojen motiivit ymmärtää kyllä ja teoksen "sympatiaa herra kostajalle" on perusteltua.


Ymmärrän kyllä täysin miksi leffalle on lätkäisty ikäraja K18. Meno varsinkin loppupuolella on täysin brutaalia. Oikeastaan melkein koko elokuva valmistelee tarinaa vain loppupuolen kohtauksia varten. Ohjaaja Chan-wook Parkin kuvaus on visuaalisesti upeaa ja tarkasti harkittua. Mieleeni jäi useita erilaisia kohtauksia, joilla ei ollut mitään tekemistä oikean tarinan kanssa. Lopusta mieleeni tuli Taksikuskin verinen loppu. Kohtaus on mykistävä kaikessa hiljaisuudessaan.

Sympathy for Mr. Vengeance on melankolinen, mustalla huumorilla höystetty trilleri. Kyseessä ei ole todellakaan mitään iloista katseltavaa. Omasta mielestäni tärkeintä on ymmärtää elokuvan jälkeinen tunnelma kun kaikki on ohi. Ohjaaja halusi alun perin elokuvien värien haalistuvan sitä mukaa kun teos etenee. Katsomani dvd-versio ei tätä taiteellista kokeilua sisältänyt, mutta jos ikinä katson elokuvan uudelleen, yritän varmistaa näkeväni tuon version.

"I know you're a good guy... but you know why I have to kill you..."

★★★☆

Traileri ja linkkejä:




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti