Ihmissusi (1941) - Elokuva-arvostelu
Universal teki 30-luvulla paljon jatko-osia jo suosittuihin
kauhuelokuviinsa. Vasta vuonna 1941 teattereihin ilmestyi jotain aivan uutta
kauhua. Universal toi sodasta huolimatta valkokankaille Ihmissuden (The Wolf
Man), pelottavan tarinan ihmissudeksi muuttuvasta miehestä. Elokuva on osa
Universal Monsters -joukkiota, eli monsterielokuvien klassikko. Oli ihan
mielenkiintoista nähdä, kuinka noin 10 vuoden aikahyppy on vaikuttanut myös elokuviin.
Ihmissuden tarina pitää yllättävän hyvin pintansa. Larry
Talbot -niminen mies palaa kotikyläänsä isänsä luo hoitamaan suvun linnaa.
Kylässä hän ihastuu Gwen -nimiseen nuoreen naiseen ja he lähtevät eräänä iltana
Gwenin ystävän kanssa mustalaisten luo metsään kuuntelemaan tulevaisuuttaan.
Mustalaismies on ihmissusi, joka tappaa Gwenin ystävän samalla purren Larrya kun
tämä tappelee sutta vastaan. Larrysta alkaa muuttua ihmissusi, eikä hän pysty
enää kontrolloimaan itseään. Hän hyökkäilee ja murhaa ihmisiä, jonka takia
sutta ruvetaan metsästämään. Kukaan ei usko Larryn tarinaan ihmissusista. Ei
edes oma isä, joka huomaa kaiken olevan totta, liian myöhään.
Yksi mielenkiintoinen elokuvan teemoista on mielisairauksien
käsitteleminen. Mielisairaita ihmisiä kohtaan suhtaudutaan suorastaan
kielteisesti ja kieltävästi. "Kaikki mielisairaudet voidaan parantaa, jos
potilas on yhteistyökykyinen", dialogissa sanotaan. Periaatteessa elokuva
ei paljasta suoranaisesti sitä, että onko Larry Talbot sairastunut psyykkisesti.
Lykantropia on sairaus, jossa ihminen kuvittelee olevansa eläin. Oireisiin kuuluvat ajatukset siitä, että
sairastunut kuvittelee mielessään muuttuneensa tietyksi eläimeksi. Tämän takia
itse ihmissudeksi muuttumista näytetään elokuvassa kovin vähän. Vaikka monet
tarinalliset seikat ovatkin tätä ajatusta vastaan, on se silti hyvä nostaa
esille.
Elokuvallisesti tarinankerronta, näytteleminen ja ilmaisu
ovat kehittyneet 10 vuodessa huimasti. Ohjaaja George Waggner tekee hienoa
työtä ohjauksen kanssa, vaikka lopetus tökkii hieman edelleen. Elokuva ei sorru
kiirehtimään Talbotin muuttumista ihmissudeksi, vaan kehittyy hitaasti ja
jännittävästi eteenpäin. Suttakaan ei ylinäytetä. Lon Chaney Jr. näyttelee elokuvan ihmissutta ja Larrya.
Hän tekee elokuvan parhaan näyttelijäsuorituksen mielenkiintoisen rauhallisena
henkilöhahmona. Larryn isää näyttelee näkymättömänä miehenä tunnettu Claude
Rains. Ajatus hieman tökkii, sillä miehet näyttävät samanikäisiltä ja Chaney
Jr. on Rainsia paljon pitempi sekä kookkaampi. Gweniä näyttelee nautittavasti Evelyn Ankers ja mustalaismiestä Belaa loistava Bela Lugosi.
Tämän elokuvan myötä ovat kehittyneet myös monet ideat
ihmissusista yleisestikin. Kun ihmissusi puree tavallista ihmistä, tästä
muuttuu hiljalleen myös ihmissusi. Ihmissuden voi surmata vain hopeinen luoti
tai teräase ja muutos sudeksi tapahtuu yleensä syksyisen täysikuun aikaan. Ei
pidä myöskään unohtaa pentagrammikuvioita sekä muita taruja ukonhatuista. Tätä
kautta elokuva on luonut myös jotakin yleisesti tunnettua ja tiedettyä.
Ihmissusi on aikaansa nähden edelleen positiivinen
katsojakokemus. Kun näin elokuvan julisteen, ajattelin etukäteen, ettei aihetta
pysty kerta kaikkiaan käymään läpi tosissaan. Väärin meni. The Wolf Man on
ansaitusti saanut Universalin hirviöelokuvien klassikon aseman.
★★★☆☆
Traileri ja linkkejä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti