Mustan laguunin hirviö (1954) - Elokuva-arvostelu
Mustan laguunin hirviö, eli Creature from the Black Lagoon
viimeistelee Universal Monsters - joukkion olemalla viimeinen sarjan
hirviöelokuva. Teos on sekoitus kauhua ja scifiä hieman samalla tavalla kuin
Alien tai Predator, mutta toisaalta paljon vähemmän pelottavampi tarina. Elokuva
on selvästi B-luokan teos, mutta siitä tuli aikanaan suuri hitti. Tämän takia
leffa luetaan viimeiseksi "klassiseksi" Universalin hirviöelokuvaksi.
Mustan laguunin alku on yskähtelevä, mutta kunhan päästään
tosiasiaan, niin leffa rullaa hienosti. Elokuvahan siis alkaa kovin kristillisesti
selittämällä luomistarinan ja sitä kautta sotkemalla mukaan merien miljoonien
vuosien kehityksen. Tuli vähän mieleen ajatus siitä, että "oikea" käsitys
maapallon synnystä on vasta alkanut selvitä 50-luvun ihmisille. Tietoon on
suhtauduttu ristiriitaisesti ja Jumala on vielä laitettu selittämään kaiken
olemassaoloa. Nyt vain päivät ovat muuttuneet miljooniksi vuosiksi.
Elokuva paljastaa aika lailla kaikki korttinsa heti.
Ilmaisullisesti hirviön esittäminen elokuvan alkupäässä on vanhentunutta.
Mukaan lisätty dramaattinen musiikki alkaa suorastaan hymyilyttämään katsojaa
kun hirviön käsi nousee veden pinnasta näkyviin. Hirviö on heti olemassa, sitä
näytetään ja se tekee heti tuhojaan. Toisen maailmansodan jälkeen "perinteiset"
kauhuelokuvat eivät oikeastaan tuntuneet enää pelottavilta. Siirryttiin pikku
hiljaa scifin puolelle ja scifi-kauhusta tuli suosittua. Vaikutus on selvästi
nähtävissä.
Tarinassa Amazonin vesialueelta on löydetty selittämätön
fossiili. Retkikunta lähtee tutkimaan asiaa sekä etsimään fossiilia.
Konkkaronkka päätyy Mustaan laguuniin ja tapaa hirviön. Muutaman kuoleman jälkeen
joukkio toteaa, että hirviö on sen verran vaikea vastus, että parempi lähteä
hyvän sään aikana. Hirviö tukkii tien laguunista pois, ja retkikunnalla ei ole
muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa tappelua. Näyttelijät ovat ihan menetteleviä, mutta
mitäpä nyt B-luokan elokuvalta voisikaan odottaa. Mainittakoon Richard Carlson,
Richard Denning ja vielä Julie Adams kuuluisimmassa roolissaan Kayna.
Mustan laguunin hirviön suurimmaksi ansioksi voidaan lukea
upeat sukelluskohtaukset. Voisin melko varmasti sanoa, että 50-luvun ihmiset
eivät olleet nähneet mitään tämänkaltaista. Erityisen hienoja ovat kohdat jossa
hirviö ui samaan aikaan retkikunnan jäsenten kanssa näiden huomaamatta mitään. Kohtauksissa
ovat näytelleet ammattiuimarit ja sukeltajat. Suurin saavutus on hirviön
onnistunut näytteleminen ja kuvaaminen veden alla. Ohjaaja Jack Arnold kertoi
yhdeksi elokuvan inspiraatioksi ajatuksen siitä, kuinka uidessa jokin osuu
jalkoihin ja tuntuu inhottavalta.
Hirviö on kerta kaikkiaan onnistunut monsteri. Elukassa on
kalamaisia piirteitä, suuret möllösilmät ja liikkuvat kidukset. Lopussa hirviö
käy jopa katsojalle sääliksi kun sitä ammutaan ja se vaipuu veden pohjaan
elottomana. Ikoninen hirviöhahmo. Kaikesta huolimatta Mustan laguunin hirviö ei
elokuvana ole niin hyvä ilmaisultaan, loogisuudeltaan tai musiikiltaan. Creature
on huonompien B-luokan scifi-elokuvien ehdoton virstanpylväs.
"There are many strange
legends in the Amazon. Even I, Lucas, have heard the legend of a man-fish."
★★☆☆☆
Traileri ja linkkejä:
Mistä tämän elokuvan voi nähdä vai voiko mistään?
VastaaPoista