Lonely Hearts tai Lonely Hearts Killers (2006) on ihan hyvä
elokuva, jolla on vaikea nimi. Ensinnäkin, se ei meinannut millään jäädä
mieleen. Toiseksi, internet tarjoaa elokuvalle kahta erilaista nimeä, kun
tutkin sen tietoja ennen arvostelun kirjoittamista. Molemmat kaksi nimeä näyttävät
olevan yleisessä käytössä. Kuitenkin, elokuva on mainio annos nykyaikaista film
noiria.
Elokuva perustuu tositapahtumiin. Tarina kertoo 50-luvun huijariparivaljakosta,
joka ryöstää yksinäisiä leskiä. Ray Fernandes tutustuu uhreihinsa kirjeenvaihdolla.
Martha Beck on aluksi yksi uhreista, mutta tarttuu Fernandesin mukaan
huijaamaan uusia uhreja. Kun rakastunut parivaljakko on syntynyt, leskien ryöstäminen
jää vähemmälle mustasukkaisuuden takia. Tilalle astuvat murhat. Kaiken aikaa
tilannetta tutkivat murhaetsivät Robinson ja Hilderbrandt. Etsivät pääsevät
hiljalleen parin jäljille ja ennen pitkää saavat heidät kiinni.
Näyttelijät ovat ilahduttavan hyviä. Jo hieman varjoon jäänyt
John Travolta tekee loistavan roolin murhaetsivä Robinsonina. Hän on sopivan
ikäinen ja karismaattinen näyttelijä poliisin roolin. James Gandolfini oli
suuri positiivinen yllätys, koska häntä ei ollut mainittu elokuvan esittelyssä.
Gandolfini näyttelee Travoltan vastapainona toisena etsivänä ja toimii elokuvan
kertojana. Hänellä on oma tuttu tyylinsä näytellä. Jared Letosta puhuttiin
paljon silloin kun hänet valittiin Jokerin rooliin. Hän vetää hyvin sekavan
Fernandesin roolia. Salma Hayek suoriutuu myös melko hyvin Marthan roolissa. Henkilö
on sentään kirjoitettu melko psykopaattiseksi.
Omasta mielestäni kokonaisuus toimii oikein hyvin. Elokuvan
on käsikirjoittanut ja ohjannut Todd Robinson. 50-luvun maisemat ja lavasteet
ovat todella autenttisen tuntuisia sekä sen kautta miellyttävää silmäruokaa. Film
noir on trillerissä vahvasti kaiken aikaa mukana. Harmillisesti elokuva ei
menestynyt lähes ollenkaan. Leffa tienasi takaisin vain muutaman miljoonan
Amerikassa. Elokuvasta ei ilmeisesti pidetä kovinkaan paljoa internetin
perusteella. Se ei tietenkään ole NBK:n tai Bonnien ja Clyden tapainen
mestariteos, mutta jostain syystä vain toimii.
Kiehtovaa elokuvassa on psykologia yksinäisten leskien
huijaamisessa. 50-luku ei ole kaukana sodasta. On mielenkiintoista seurata, kuinka
erilaisiin vaikeisiin elämäntilanteisiin joutuneet naiset ovat yhteiskunnan
vakiintuneiden normien ansassa. Osa on iäkkäämpiä leskiä ja osalla on jo lapsia.
Moni on joutunut vasten tahtoaan tilanteeseen, jossa oman miehen ja rakkauden puute
tuntuu epätoivoiselta. Kuinka moni mies olisi 50-luvulla halunnut naida lesken,
jolla on jo lapsia? Siksi niin moni nainen lankeaa charmikkaaseen huijariin
kirjeidenvaihdon jälkeen. Etsivä Elmer Robinson on käytännössä päinvastaisessa
tilanteessa. Hän jäi leskeksi, koska hänen vaimonsa teki itsemurhan.
Lonely Hearts tasapainoilee keskinkertaisuuden ja hyvän
välissä. Kolme ja puoli tähteä voisi olla oikea arvosana tälle elokuvalle,
mutta en halua antaa puolikkaita arvosanoja. Pyöristin sen neljään tähteen,
koska pidin niin paljon 50-luvun tunnelmasta kaikkine pukuineen.
★★★★☆
Traileri ja linkkejä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti