Arnold Schwarzenegger täytti 70 vuotta viikko sitten sunnuntaina
30.7. Mikä olikaan parempi tapa juhlistaa legendan synttäreitä, kuin katsoa
jokin hänen elokuvistaan? Punainen vaara (Red Heat, 1988) oli viimeinen
vanhempi Arskan toimintaelokuva, jota en ollut koskaan nähnyt. Nyt jos koskaan
oli aika katsoa tämäkin toimintaelokuva pois alta.
Yksinkertaisuudessaan tarina menee seuraavasti:
Neuvostoliitossa Moskovassa on huumeongelmia ja miliisi Ivan Danko taistelee
huumerikollisia vastaan. Pahamaineinen rikollinen Viktor Rostavili pääsee
karkuun epäonnistuneen miliisin iskun seurauksena ja pakenee Amerikkaan. Siellä
hän jatkaa rikollisia touhujaan ja jää pikkurikkeestä kiinni poliisille. Danko
lähetetään hakemaan Rostavilia takaisin, mutta Rostavili karkaa. Danko alkaa
tehdä yhteistyötä Amerikan poliisin kanssa saadakseen Rostavilille
ansaitsemansa rangaistuksen.
Arska näyttelee Dankoa. Hahmo on kirjoitettu hyvin Arnoldin
näyttelijäntaitojen ympärille. Danko on niukkasanainen ulkomaalainen Amerikassa.
Huumoria revitään paljon stereotyyppisestä venäläisyydestä. Loistavat
one-linerit ovat jälleen kerran dialogin parasta antia. ”Cocainum.” ”You are a
stupid.” Toisaalta tietyllä tasolla Danko jää katsojalle hieman etäiseksi, kun hän
on aina hiljaa. Arska vetää roolin sen verran itsevarmasti, ettei tämä haittaa
kovinkaan paljoa. Elokuva nojaa erittäin paljon pääosanäyttelijän karismaan.
![]() |
Legendaarinen kohtaus elokuvasta. |
Muut näyttelijät hoitavat hommansa myös hyvin. Pahis
Rostavilin roolissa on Ed O’ Ross. Hän on juuri kliseinen pahis, eli ruma, paha
ja ulkomaalainen. Täysin moraaliton Rostavili on henkilö, josta kehittyy katsojalle
samanlainen pakkomielle, mikä Dankolla on. Kun paha saa palkkansa, se tuntuu
palkitsevan hyvältä. Arskan vastaparia, amerikkalaispoliisi Art Ridzikiä näyttelee
James Belushi. Hän on ristiriitainen, ailahteleva komediallinen elementti
elokuvassa. Itse en välittänyt kovinkaan paljon Belushin hahmosta. Ehkäpä syynä
on hahmon epäkohtelias ja välinpitämätön luonne.
Kun Andrew Vajnan ja Mario Kassarin nimet nousevat television
näytölle, nousee samalla katsojalle suuhun hymy. Elokuva alkaa saunakohtauksella.
Tissejä ja muskeleita esitellään oikein olan takaa. Sitten alkaa mäiskintä. Punainen
vaara on yksi viihdyttävä vanhanaikainen kasaritoimintaelokuva muiden joukossa.
Vaikka juoni on täynnä kliseitä, niin kaikki rullaa sujuvasti eteenpäin. Väkivalta
on veristä ja raakaa niin kuin kunnon machotoimintaelokuvissa täytyykin olla. Mukaan
on sekoitettu joitain komediallisia elementtejä, mutta ne näkyvät enemmän vain Ridzikin
hahmon kautta. Koko elokuva on tulvillaan kasarin henkeä.
Elokuva käsittelee paljon Amerikan ja Neuvostoliiton välejä. Koko
elokuvan ajan Dankolta kysellään kaikenlaista hänen maastaan. Vaikka
venäläisistä väännetty huumori on ironista ja stereotyppistä, nousevat yksilöllisyys,
kulttuurierot ja kunnioitus silti tärkeiksi elokuvan teemoiksi. Danko
käyttäytyy oikeastaan paremmin kuin Ridzik, mikä osoittaa sen, että eivät
amerikkalaisetkaan ole mitään pyhimyksiä. Kun elokuva loppuu, Danko ja Ridzik
vaihtavat kellojaan ystävyyden merkiksi. Tämän voisi jopa ajatella symbolisesti
maiden hyvinä väleinä.
Punainen vaara oli parempi toimintaelokuva kuin odotin. Olen
nähnyt paljon huonompiakin Arskan toimintaelokuvia, eli paljon pahempaakin
olisi voinut tulla vastaan.
– Since I figure cops are cops
the world over, how do you Soviets deal with all the tension and stress?
– Vodka.
– Vodka.
★★★☆☆
Traileri ja linkkejä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti