torstai 24. elokuuta 2017

Snake Eyes (1998)


Vaikka Snake Eyes (1998) on Brian De Palman elokuva, kuuluu teos silti tusinaleffojen kategoriaan. Harmi sinänsä, koska elokuvalla olisi voinut olla hyvinkin mahdollisuuksia parempaakin lopputulokseen. Yleisesti ottaen tämä elokuva ei tarjoa yhtään mitään kummempaa kuin sen mahdollisuuden, että katsoja voi sanoa nähneensä tämän De Palman elokuvan.

Tarina on sekava, mutta kuitenkin yksinkertainen… Rick Santoro on likainen ja rappeutunut poliisi, joka menee katsomaan suuren luokan nyrkkeilymatsia. Alueen turvallisuudesta vastaa hänen pitkäaikainen ystävänsä (olisiko ollut armeijan komentaja) Kevin Dunne. USA:n puolustusministeri on seuraamassa matsia ja häntä ammutaan kesken kaiken. Sekasorron laskeuduttua Santorolle selviää pikkuhiljaa kuinka asiat todella ovat ja mikä oli motiivi tähän murhaan.

Hahmot on kirjoitettu hävettävän huonosti. Rick Santoro esitellään ADHD-menolla. Hän ei osaa olla aloillaan tai rauhassa. Nicholas Cage tuntuu aluksi todella rasittavalta. Sen jälkeen mies (onneksi!) ja hänen näyttelemänsä henkilö vakavoituu ehkäpä jopa kummallisen nopeasti. Katsojalle esitellyn likaisen ja moraalittoman poliisin pitäisi olla muka yhtäkkiä sankari, mikä ei oikein tunnu luontevalta. Gary Sinise on roolitettu todella onnistuneesti pahiksen rooliin, vaikka tämäkin hahmo jää kovin yksitoikkoiseksi.


Katsojana pudistin monesti päätäni tarinan epäloogisuuksille ja kummalliselle kerronnalle. Kun Santoro etsii valvontaosaston miehen kanssa kameroista löytynyttä naista, he ovat tiiviisti radiopuhelimien välityksellä yhteydessä toisiinsa. Kun nainen löytyy, koko radiopuhelinhomma unohdetaan. Tarinassa on paljon kaikenlaista sekalaista sälää, joka voitaisiin kertoa yksinkertaisemmin ja fiksummin. Yli kymmenen tuhannen ihmisen pitäminen rakennuksessa ei toimi. Loppuratkaisu on kovin omituinen ja lopetus todella ällön kliseinen.

Yllättävää kyllä, De Palma on ollut vahvasti mukana kirjoittamassa tarinaa itse. Ehkä se selittää osan, koska Palma ei ole kirjoittanut kovin montaa elokuvaansa. De Palma on parempi ohjaajana, ja muutama kohtaus on loistavasti kuvattu. Esimerkiksi hotellihuoneiden yläpuolella liikkuva kamera on oiva keksintö. Palma käyttää moneen otteeseen myös hienoja pitkiä ottoja. Vain alun ammuskelukohtaus tuntuu absurdilta. Se, että hidastukset dramaattisen musiikin kanssa toimivat hyvin Koskemattomissa ei tarkoita sitä, että ne toimisivat toisen kaltaisessa kohtauksessa hyvin.

Snake Eyes on harmiton tusinatoimintajännäri, joka punoo jollain lailla hiljalleen yhteen kaikki erilaiset juonikuvionsa. Ei ehkä katsomisen arvoinen leffa.

★☆☆☆

Traileri ja linkkejä:




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti