Näkymätön mies (1933)

Näkymätön mies (1933) - Elokuva-arvostelu

Frankensteinin jälkeen ohjaaja James Whale alkoi työstää seuraavana kauhuelokuvanaan H.G. Wellsin romaaniin perustuvaa tarinaa näkymättömästä miehestä. Universal Studios oli jo tähän mennessä tajunnut hieman pelottavampien elokuvien olevan suuria kassamagneetteja ja panostus näkymättömään mieheen näkyy selvästi. Lopputuloksena on sekoitus mustaa huumoria, jännitystä ja varsinaista teatteria.

Elokuva kertoo tiedemies Griffinistä, joka on onnistunut muuttamaan itsestään näkymättömän. Hän yrittää etsiä tapaa muuttaa itsensä ennalleen, mutta ei ehdi tehdä sitä ajoissa, koska alkuperäisen näkymättömyysliemen eräs ainesosa alkaa muuttaa miestä hulluksi. Näkymätön mies alkaa toteuttaa murhia ja tuottaa sekasortoa kaikkialla lähialueilla. Poliisi aloittaa suuret etsinnät miehen löytämiseksi, mutta epäonnistuu toistuvasti Griffinin näkymättömyyden takia. Lopulta viranomaiset saavat Griffinin kiinni yleisövihjeen perusteella. Loppusyksyllä satava ensilumi koituu näkymättömän miehen kohtaloksi.

Hienointa elokuvassa on näkymättömän miehen tyyli ja erilaiset ilmaisutavat näkymättömyydelle. Vaikka näyttelijän nenä näkyi yhdessä kohdassa oikeasti, oli näkymättömyyttä varjeltu todella huolellisesti. Griffin on salaperäinen mies, jonka todelliset piirteet paljastuvat katsojalle pikku hiljaa. Elokuva on tehty jo vuonna 1933 ja edelleen muutamat kohtaukset jaksavat hämmästyttää katsojaa. Monesti mietin, että mitenköhän tuokin kohtaus on oikein tehty? Välillä kohtaukset tarjoavat suorastaan näkymättömyyden maratoneja. Monet ilmassa liikkuvat tavarat ja esineet näyttävät ihan aidosti kulkevan näkymättömän voiman aikaansaannoksena. 30-luvun tekniikalla näkymättömyyskohtaukset ovat huimia.

30-luvun alussa ei ollut ehtinyt kulua vielä paljoakaan aikaa mykkäelokuvista äänielokuviin siirtymisestä. Vaikka elokuva alkaa melkein tajunnanräjäyttävästi, pilaavat monet ylinäyttelemiset vahvasti elokuvan tunnelmaa. Floran ja baariemännän näyttely on melkeinpä hirveää sekä hermoja raastavaa katsottavaa. Claude Rains näyttelee näkymätöntä miestä hienosti äänellään. Erityisen roolista tekee se, ettei miestä itseään nähdä ennen kuin aivan elokuvan lopussa. Rooli oli Rainsin valkokangasdebyytti ja hienostihan se sujui. Tämän elokuvan tunnelma on Frankensteiniin ja muumioon verrattuna todella teatterimainen, mutta tämä ei minua haittannut loistavan ideansa takia.

Aikaisempiin Universalin "monsterielokuviin" verrattuna näkymätön mies on sisällöltään kaikkein karuin. Näkymätön mies suorastaan murhaa ihmisiä ja tekee erilaisia kiusantekoja. Elokuva rakentuu näkymättömyyden idean ympärille ja vain tätä kautta se erottuu muista aikaisemmista "monsterielokuvista" kekseliäillä eri tavoillaan. Jo mainitsemani Universalin tuki näkyy muutamissa kalliimmissa kohtauksissa, kuten junan suistumisessa radaltaan tai auton räjähtäessä pudotuksen jälkeen. On elokuvaan saatu myös hyvää mustaa huumoria. Itsestään kävelevien ja laulavien housujen kohtaus oli suorastaan hervoton.

Näkymätön mies jatkaa Universalin vanhojen kauhuelokuvien linjaa, vaikka elokuvan luokittelisinkin jännitykseksi. Nyt on selvästi uskallettu näyttää jo paljon enemmän aiempiin elokuviin verrattuna, ja tällä tavalla näkymättömän miehen tunnelma ulottuu jo korkealle. Elokuva on hienosti kestänyt aikaa, vaikka elokuvallinen ilmaisu vielä hakeekin itseään.

"An invisible man can rule the world. Nobody will see him come, nobody will see him go. He can hear every secret. He can rob, and rape, and kill!"

★★★☆☆

Traileri ja linkkejä:

http://www.imdb.com/title/tt0024184/

https://www.rottentomatoes.com/m/1010695-invisible_man/