Clint Eastwood on legenda. Melkein jo yhdeksänkymppinen
herrasmies on ehtinyt tehdä elämänsä aikana hirmuisen monta elokuvaa. Miehen teokset
jakautuvat hyviin, keskinkertaisiin ja huonoihin. Verivelka (Blood Work) on
viimeinen Eastwoodin poliisielokuva. Se lukeutuu keskinkertaisiin jännäreihin,
mutta pitää katsojan mielenkiintoa silti ihan mukavasti yllä.
Verivelka on Eastwoodin itsensä näyttelemä ja ohjaama tarina
entisestä FBI-agentti Terry McCalebista, joka toipuu sydänsiirrosta. Sydämen
luovuttanut nainen murhattiin ja naisen sisko pyytää Terryä selvittämään
tapauksen. Hiljalleen tutkimisen jälkeen Terry tajuaa, että nainen murhattiin hänen
takiaan. Sama veriryhmä mahdollisti sydämensiirron. Murhaaja on sama, jota
Terry ei koskaan saanut kiinni työvuosinaan ja joka aina jätti hänelle murhapaikoille
viestejä. Murhaaja on lähempänä Terryä kuin hän luuleekaan.
Clint Eastwood on tosiaan jo aika vanha näyttelemään poliisia
tässä elokuvassa. Asian huomaa jo alun heikossa takaa-ajokohtauksessa. Homma
kuitenkin lähtee käyntiin hieman yskähtelevän alun jälkeen. Tarina toimii
mainiosti jo ikääntyneen Eastwoodin ympärillä jopa ihan oikeasti kekseliäällä
tavalla. Elokuvaa kannattelee vahvasti myös Jeff Danielsin sopiva näytteleminen
Terryn naapurina sekä mielipuolena. Vaikka Danielsin muistan
"tosinuijan" roolista, niin ihan hyvä hän on oikeana sekopäänäkin.
Jazzin ystävänä Eastwood käyttää säveltäjä Lennie Niehausin
musiikkia elokuvassaan. En tiedä paljoa Niehausista, mutta jazz taas kerran Clintin
poliisielokuvassa tuntuu jo todella ylikäytetyltä. Toinen hieman kömpelö veto
oli käyttää espanjalaista kitaraa muutamassa tunteikkaassa kohtauksessa
Graciella Riversin kanssa (latinonäyttelijä Wanda de Jesus). Kaunis kitaramusiikki
lyöty päälle ≠ (on eri suuri kuin) asiaa oikeasti edistävä kerronta.
Kliseistä.
Omalla tavalla oli edelleen ilo nähdä Eastwood tutulle
poliisinrooleilleen yrmeänä ja vihaisena äijänkäppänänä. Elokuva ei mässäile
toiminnalla, vaan kääntyy olennaisesti enemmän trillerin puolelle. Ehkä Clint kävi
elokuvaa tehdessä pienen maskuliinisen ikäkriisin, jota hänen piti paikata
yhdellä rakkauskohtauksella. Nuoren naisen ja Eastwoodin juttu ei mielestäni
ihan toiminut. Vaikka Eastwood oli jo liian vanha moniin kohtauksiin, niin
kyllä tämä leffa nyt meni vielä läpi. Rimaa hipoen.
★★★☆
Traileri ja linkkejä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti